Haku
  • Haku


    TIETOPYYNTÖ/MARKKINAVUOROPUHELU: Lentotuhkien käsittelypalvelu_Alva-yhtiöt Oy

    Alva-yhtiöt Oy

    TIETOPYYNTÖ/MARKKINAVUOROPUHELU: Lentotuhkien käsittelypalvelu_Alva-yhtiöt Oy

    1. Suunnitteluilmoitus julkaistu

      14. mars 2022 kl. 10:0014. mars 2022 kl. 10:00
    2. Suunniteltu kilpailun alkamispäivä

      2. mai 2022 kl. 00:002. mai 2022 kl. 00:00

    Brief

    Tarjouskilpailut maassa Suomi/Alva-yhtiöt Oy/TIETOPYYNTÖ/MARKKINAVUOROPUHELU: Lentotuhkien käsittelypalvelu_Alva-yhtiöt Oy

    Suunniteltu

    Kilpailutusta ei ole vielä julkaistu.

    Määräaika
    2. mai 2022Päättynyt
    Sopimus
    Palveluiden hankinta
    Arvioitu arvo
    900 t. €

    Tiivistelmä

    Tämä ei ole hankintailmoitus eikä tarjouspyyntö. Tämä on kutsu markkinavuoropuheluun (erityisalojen hankintalaki 1398/2016, 69§), jonka avulla kartoitetaan markkinaa ja valmistellaan mahdollista tarjouskilpailua polttoainekentän lisäresurssien hankintaa varten. Alva-yhtiöt Oy valmistelee lentotuhkien käsittelyn kilpailuttamista. Tietopyyntö koskee seuraavia kohteita: Alva-konsernin voimalaitokset Rauhalahdessa ja Keljonlahdessa Hankintayksikön esittely: Alva-yhtiöiden vastuulla ovat kaikille tärkeät elämisen peruspilarit: vesi, lämpö ja sähkö. Alva tuottaa ja jakelee sähköä sekä tuottaa, myy ja jakelee lämpöä ja vettä omistamissaan verkoissa Jyväskylän seudulla. Alvan visiona on olla vesi-, energia- ja resurssitehokkuuspalveluiden tulevaisuuden tekijä. Työtä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa energiatehokkaiden ja vihreiden valintojen sekä vastuullisen omaisuudenhallinnan puolesta. Konserniin kuuluvat Alva-yhtiöt Oy, Alva Sähköverkko Oy, Alva Rauhalahti Oy, Jyväskylän Voima Oy sekä Alva Viitasaari Oy. Konsernissa työskentelee noin 240 ammattilaista ja liikevaihto vuonna 2019 oli 163 miljoonaa euroa. Alva-yhtiöt Oy:n omistaa Jyväskylän kaupunki. Lisätietoa osoitteesta: www.alva.fi. Tavoitteenamme on energiantuotannon haitallisten ympäristövaikutusten hallitseminen sekä vähentäminen. Energiantuotannossa syntyvät päästöt ilmaan muodostuvat mm. typenoksideista (NOX), rikkidioksideista (SO2), hiukkasista, metalleista, hiilimonoksidista (CO), hiilidioksidista (CO2). Savukaasupäästöjen määrään ja haitallisuuteen vaikuttavat mm. polttoaine ja polttotekniikka. Laitostemme sähkösuodattimet suodattavat 99,9 prosenttia savukaasujen hiukkaspäästöistä. Tavoitteenamme on tuottaa energiaa pääasiassa puulla, jonka osuus energiantuotannosta on tällä hetkellä 75 %:ia. Tuotamme energiaa myös turpeella ja tämän osuus on tällä hetkellä n.25 %:ia. Tulemme nostamaan puun osuutta lähivuosien aikana 100 %:iin. Voimalaitoksilla syntyvä suurin jäte-erä on tuhkat. Voimalaitosten lentotuhkien laatua valvotaan ELY-keskuksen hyväksymän laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Keljonlahden ja Rauhalahden voimalaitoksen lentotuhkaa on hyödynnetty mm. metsälannoitteena sekä maanrakennuksessa. Viime vuosina lähes kaikki voimalaitosten tuhka on mennyt hyötykäyttöön. Keljonlahden voimalaitos: Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitos aloittanut toimintansa vuonna 2010. Keljonlahden kattilateho on 495 MW. Laitoksen pääpolttoaineet ovat puupolttoaineet (metsäpolttoaineet ja metsäteollisuuden sivutuotteet) ja turve. Tukipolttoaineina käytetään hiiltä ja öljyä. Lentotuhka varastoidaan Keljonlahden voimalaitoksella siiloon. Siilon kokonaistilavuus on 900 m3. Siilon alle voidaan ajaa (läpiajettava) yhdistelmäsäiliöauto (nuppi ja kärry). Lentotuhka on kuivaa ja pölyävää, siksi kuljetuskaluston tulee olla tiivis ja siinä tulee olla erityinen lastausaukko siilon purkupalkeen kytkemiseksi. Siilon alus on läpiajettava. Rauhalahden voimalaitos: Alva Rauhalahti Oy operoi Rauhalahden voimalaitosta, jonka sähköteho on 85 MW ja lämpöteho 200 MW. Laitos on aloittanut toimintansa vuonna 1986. Vuonna 2015 laitokselle on asennettu uusi savukaasupesuri ja sähkösuodatin. Laitoksen pääpolttoaineet ovat puupolttoaineet (metsäpolttoaineet ja metsäteollisuuden sivutuotteet) ja turve. Tukipolttoaineina käytetään öljyä. Lentotuhka varastoidaan Rauhalahden voimalaitoksella siiloon. Siilon kokonaistilavuus on 500 m3. Siilon alle voidaan ajaa (läpiajettava) yhdistelmäsäiliöauto (nuppi ja kärry). Lentotuhka on kuivaa ja pölyävää, siksi kuljetuskaluston tulee olla tiivis ja siinä tulee olla erityinen lastausaukko siilon purkupalkeen kytkemiseksi.

    Avfallshåndtering

    Mukautetut arviointikriteerit

    • Saat vastaukset bid/no-bid-kriteereihinne

      Määritä ne kerran, niin Cobrief vastaa jokaisessa hankinnassa

    Teettekö tarjouksen?

    Agentti perustaa tarjouksen ja kirjoittaa ensimmäisen luonnoksen. 14 päivää ilmaiseksi.

    Aiemmat voittajat

    • Keitä vastaan kilpailette?

      Toimittajat, jotka ovat voittaneet vastaavia sopimuksia hankkijalta Alva-yhtiöt Oy

    Ilmoituksesta

    • Tämä ei ole hankintailmoitus eikä tarjouspyyntö. Tämä on kutsu markkinavuoropuheluun (erityisalojen hankintalaki 1398/2016, 69§), jonka avulla kartoitetaan markkinaa ja valmistellaan mahdollista tarjouskilpailua polttoainekentän lisäresurssien hankintaa varten. Alva-yhtiöt Oy valmistelee lentotuhkien käsittelyn kilpailuttamista. Tietopyyntö koskee seuraavia kohteita: Alva-konsernin voimalaitokset Rauhalahdessa ja Keljonlahdessa Hankintayksikön esittely: Alva-yhtiöiden vastuulla ovat kaikille tärkeät elämisen peruspilarit: vesi, lämpö ja sähkö. Alva tuottaa ja jakelee sähköä sekä tuottaa, myy ja jakelee lämpöä ja vettä omistamissaan verkoissa Jyväskylän seudulla. Alvan visiona on olla vesi-, energia- ja resurssitehokkuuspalveluiden tulevaisuuden tekijä. Työtä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa energiatehokkaiden ja vihreiden valintojen sekä vastuullisen omaisuudenhallinnan puolesta. Konserniin kuuluvat Alva-yhtiöt Oy, Alva Sähköverkko Oy, Alva Rauhalahti Oy, Jyväskylän Voima Oy sekä Alva Viitasaari Oy. Konsernissa työskentelee noin 240 ammattilaista ja liikevaihto vuonna 2019 oli 163 miljoonaa euroa. Alva-yhtiöt Oy:n omistaa Jyväskylän kaupunki. Lisätietoa osoitteesta: www.alva.fi. Tavoitteenamme on energiantuotannon haitallisten ympäristövaikutusten hallitseminen sekä vähentäminen. Energiantuotannossa syntyvät päästöt ilmaan muodostuvat mm. typenoksideista (NOX), rikkidioksideista (SO2), hiukkasista, metalleista, hiilimonoksidista (CO), hiilidioksidista (CO2). Savukaasupäästöjen määrään ja haitallisuuteen vaikuttavat mm. polttoaine ja polttotekniikka. Laitostemme sähkösuodattimet suodattavat 99,9 prosenttia savukaasujen hiukkaspäästöistä. Tavoitteenamme on tuottaa energiaa pääasiassa puulla, jonka osuus energiantuotannosta on tällä hetkellä 75 %:ia. Tuotamme energiaa myös turpeella ja tämän osuus on tällä hetkellä n.25 %:ia. Tulemme nostamaan puun osuutta lähivuosien aikana 100 %:iin. Voimalaitoksilla syntyvä suurin jäte-erä on tuhkat. Voimalaitosten lentotuhkien laatua valvotaan ELY-keskuksen hyväksymän laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Keljonlahden ja Rauhalahden voimalaitoksen lentotuhkaa on hyödynnetty mm. metsälannoitteena sekä maanrakennuksessa. Viime vuosina lähes kaikki voimalaitosten tuhka on mennyt hyötykäyttöön. Keljonlahden voimalaitos: Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitos aloittanut toimintansa vuonna 2010. Keljonlahden kattilateho on 495 MW. Laitoksen pääpolttoaineet ovat puupolttoaineet (metsäpolttoaineet ja metsäteollisuuden sivutuotteet) ja turve. Tukipolttoaineina käytetään hiiltä ja öljyä. Lentotuhka varastoidaan Keljonlahden voimalaitoksella siiloon. Siilon kokonaistilavuus on 900 m3. Siilon alle voidaan ajaa (läpiajettava) yhdistelmäsäiliöauto (nuppi ja kärry). Lentotuhka on kuivaa ja pölyävää, siksi kuljetuskaluston tulee olla tiivis ja siinä tulee olla erityinen lastausaukko siilon purkupalkeen kytkemiseksi. Siilon alus on läpiajettava. Rauhalahden voimalaitos: Alva Rauhalahti Oy operoi Rauhalahden voimalaitosta, jonka sähköteho on 85 MW ja lämpöteho 200 MW. Laitos on aloittanut toimintansa vuonna 1986. Vuonna 2015 laitokselle on asennettu uusi savukaasupesuri ja sähkösuodatin. Laitoksen pääpolttoaineet ovat puupolttoaineet (metsäpolttoaineet ja metsäteollisuuden sivutuotteet) ja turve. Tukipolttoaineina käytetään öljyä. Lentotuhka varastoidaan Rauhalahden voimalaitoksella siiloon. Siilon kokonaistilavuus on 500 m3. Siilon alle voidaan ajaa (läpiajettava) yhdistelmäsäiliöauto (nuppi ja kärry). Lentotuhka on kuivaa ja pölyävää, siksi kuljetuskaluston tulee olla tiivis ja siinä tulee olla erityinen lastausaukko siilon purkupalkeen kytkemiseksi.

    • Yhteyshenkilö

      Vesa Paananenvesa.paananen@alva.fi
    • Tyyppi
      Suunnittelu
    • Pääkoodi
      Jätteisiin liittyvät palvelut
      90500000

    Samankaltaiset aktiiviset kilpailutukset

    • Hattulan kunta

      Pienet LVI-työt 2027-2029 (+optio 2030), Hattulan kunta

      Hattulan kunta hankkii Hattulan alueella tehtäviä pieniä LVI-töitä, joihin voi sisältyä purkutöitä, 4 vuoden puitejärjestelynä, jonka enimmäisarvo on 160 000 euroa; sopimukseen sisältyy optiovuosi 2030. Puitejärjestelyyn valitaan viisi toimittajaa, eikä tilaajalla ole määräostovelvoitetta. Tarjoukset arvioidaan putkiasentajan tuntihinnan (40 %) ja ilmanvaihtoasentajan tuntihinnan (60 %) perusteella. Tarjoajalta vaaditaan vähintään viisi julkista korjauskohdetta kolmen viime vuoden ajalta; vähintään yhden kohteen hankinta-arvon on oltava 10 000 euroa (alv 0 %). Lisäksi vuosittaisen liikevaihdon keskiarvon on oltava vähintään 200 000 euroa viimeiseltä kolmelta vuodelta.

      Puitejärjestely
      18. nov. 2026(19 päivää)
      160 000 €
    • Hattulan kunta

      Pienet sähkötyöt 2027-2029 (+optio 2030), Hattulan kunta

      Hattulan kunta hankkii Kanta-Hämeen alueella tehtäviä pieniä sähkötöitä, joihin voi sisältyä purkutöitä. Kyseessä on 4 vuoden puitejärjestely, jonka enimmäiskokonaisarvo on 160 000 euroa; tilaajalla ei ole määräostovelvoitetta, ja töihin valitaan soveltuva toimittaja viidestä puitesopimustoimittajasta. Valinta tehdään sähköasentajan tuntihinnan perusteella, ja mukaan valitaan viisi halvinta tarjousta. Tarjoajalta edellytetään vähintään viittä julkista korjauskohdetta viimeiseltä kolmelta vuodelta, joista kunkin arvo on vähintään 10 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Lisäksi viimeisen kolmen vuoden keskimääräisen vuosiliikevaihdon on oltava vähintään 200 000 euroa.

      Puitejärjestely
      18. nov. 2026(19 päivää)
      160 000 €
    • Hattulan kunta

      Pienet rakennustyöt 2027-2029 (+optio 2030), Hattulan kunta

      Hattulan kunta hankkii alueellaan tehtäviä pieniä rakennustöitä, myös mahdollisia purkutöitä, 2+1 vuoden puitejärjestelyllä, jonka enimmäisarvo on 160 000 euroa. Puitejärjestelyyn valitaan viisi toimittajaa ilman määräostovelvoitetta, ja tilaaja valitsee kuhunkin työhön sopivimman toimittajan. Tarjousvertailussa hinnan painoarvot ovat rakennusammattimiehen tuntihinta 80 %, rakennusmiehen 10 % ja maalarin 10 %. Referenssivaatimuksena on vähintään viisi julkista korjauskohdetta viimeiseltä kolmelta vuodelta, joista kunkin hankinta-arvo on ollut vähintään 10 000 euroa ilman arvonlisäveroa.

      Puitejärjestely
      18. nov. 2026(19 päivää)
      160 000 €