Viittomakielten käännöspalveluiden hankinta kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessiin

Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi valtion sekä kuurojen ja viittomakielisten yhteisöiden välillä käynnistyi kesäkuussa 2025. Prosessin tavoitteena on tunnistaa ja dokumentoida kuurojen ja viittomakielisten henkilöiden kohtaamia historiallisia vääryyksiä, ehdottaa toimenpiteitä nykypäivänä tunnistettujen syrjivien rakenteiden poistamiseksi, lisätä viittomakielisen kulttuurin ja viittomakielten tuntemusta ja tietoisuutta tapahtuneista vääryyksistä sekä luoda pohja sovinnon rakentamiselle yhteisöjen ja valtion välillä. Prosessia johtaa oikeusministeriön (OM) yhteyteen perustettu itsenäinen ja riippumaton sihteeristö. Prosessin kielet ovat suomalainen viittomakieli, suomenruotsalainen viittomakieli, suomi ja ruotsi. Oikeusministeriöllä on tarkoituksena hankkia totuus- ja sovintoprosessiin kuulemisten käännöspalvelua. Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin sihteeristö 1.1.2026 alkaen eduskunnan säätämä lain turvana, on alkanut kerätä tietoa kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista oikeudenloukkauksista ja syrjinnästä kuulemisten muodossa. Kyseessä on käännöstyö, jossa kääntäjäpari (äidin- tai ensikieleltään viittomakielinen kääntäjä ja puheelle tulkkaava kääntäjä) tuottaa äänitallenteen varjotulkkauksen ja puhetulkkauksen pohjalta. Tavoitteena on saada käännöspalveluihin pysyvyyttä ja jatkuvuutta koko prosessin ajan. Yhden kuulemisen käännösprosessin toteuttaa aina samat kääntäjät alusta loppuun saakka. Kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteista tässä hankinnassa huomioidaan taloudellinen vastuullisuus. Hankittava palvelu on jaettu kahteen osa-alueeseen: Osa-alue 1 Käännöspalvelu suomalainen viittomakieli-suomi Osa-alue 2 Käännöspalvelu suomenruotsalainen viittomakieli-ruotsi. Tarjoaja voi jättää tarjouksensa joko yhteen tai molempiin osa-alueisiin. Molempiin osa-alueisiin perustetaan puitejärjestelyt ja valittavien toimittajien kanssa solmitaan määräaikaiset sopimukset, jotka päättyvät 31.8.2027.Menettelyn pääpiirteetHankintaan sovelletaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (1397/2016, jäljempänä hankintalaki). Kyseessä on hankintalain 26 §:n mukainen EU-kynnysarvon alittava kansallinen hankinta. Hankintamenettelynä käytetään hankintalain 32 §:n mukaista avointa menettelyä, jossa kaikki halukkaat tarjoajat voivat tehdä tarjouksen. Hankintamenettelyn keskeisimmät vaiheet ovat 1. Tarjousten avaaminen 2. Tarjoajien soveltuvuuden tarkistaminen 3. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen 4. Tarjousten vertailu tarjouspyynnössä esitettyjen vertailuperusteiden mukaisesti 5. Hankintapäätöksen tekeminen ja päätöksestä ilmoittaminen 6. Hankintasopimuksen tekeminen tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan kanssa Hankintaa koskeva sopimus (hankintasopimus) syntyy kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Hankintasopimus tehdään aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen valitusosoituksineen ja oikaisuohjeineen tiedoksi. Hankintayksikkö voi keskeyttää hankintamenettelyn, jos saadut tarjoukset eivät vastaa tarjouspyyntöä kanslian edellyttämällä tavalla, jos olosuhteet tarjouskilpailun kuluessa muuttuvat sellaisiksi, ettei hankintayksikkö voi hyödyntää tarjouskilpailun tuloksia tai jos hankinnan keskeyttämiselle on olemassa muu perusteltu syy. Hankintayksikkö voi hankintalain mukaisesti sulkea tarjouskilpailusta pois tarjoajan, joka ei täytä asetettuja soveltuvuusvaatimuksia tai joka on antanut puutteellisia tai vääriä tietoja soveltuvuudestaan. Hankintayksikkö voi hylätä tarjouspyyntöä vastaamattomat tai puutteelliset tarjoukset. Mahdolliset täydennykset tarjouksiin hankintayksikkö pyytää kirjallisesti erikseen.